lauantai 14. maaliskuuta 2015

Päivä 15 | Cape Town >

Cape Townin Waterfront aluetta... jossa taitaa olla maan kalleimmat kerrostalojen neliöhinnat. Antti ja Hessu jäivät alla olevaan sateenkaaripoikien ylläpitämään majataloon.

---

Jokaisella erinomaisellakin matkalla on loppunsa. Etelä-Afrikan matkalla tänään. Mikään vaatimaton loppu ei kuitenkaan pääjoukolla. Molemmat Timot, Jarkko sekä Illkka&Risto ostavat helikopterikyydin lentokentälle johon kuuluu ensin tunnin kierros Hyväntoivonniemen ympäri! Että sillä lailla. Minä vain ajelen taksilla kentälle. Hessu ja Antti jäävät vielä Cape Towniin... Hessulla ei ollut hotellivarausta ollenkaan, eikä sellaista saanutkaan kun kaupungissa karnevaaliviikonloppu. Antti tarjoutui jakamaan huoneensa Hessun kanssa. Hauska pikantti sattuma, että Antti oli varannut huoneensa poikaparin pitämästä pienestä hotellista ja siellä vain yhteinen parisänky... :]
Lentokentällä Hessulta tulee viestiä, että helikopteriretkellä hekin käynneet. Vastaan lähteväni juuri suihkukoneretkelle... kuulostaa jotenkin enemmältä!? 

Kiitos Lumikki (Hannele), Ujo (Timppa V), Nuhanenänä (Jarkko), Vilkas (Antti), Lystikäs (Timppa K), Viisas (Ilkka&Risto) sekä Unelias (Hessu) upeasta ja erinomaisesti Etelä-Afrikan matkasta. Peter (Jörö) haluaa lähteä Etelä-Afrikkaan uudestaan. Over and Out BA42 lennolla Cape Townista Lontooseen. T. Jörö :]

---


"Upea matka. Hienot reitit ja paikat. :-) Kiitos vielä upeasta matkasta ja seurasta! :-)"

Lumikki (Hannele Riihiaho)


"Matka oli hieno kokemus Afrikkaa kivassa seurassa. Oottelen minne seuraavaksi!"

Lystikäs (Timo Kosonen)


Ennakkoluulojen romutusmatkan palaute. Suosittelen etelä-Afrikkaa ehdottomasti jokaiselle motoristille käyntikohteena.

Plussat

+ Aivan uskomattoman hienot ajoreitit solissa, maaseudulla, vuoristossa ja merenranta-alueilla sekä tietysti myös pikkukaupungeissa on omat kiehtovuutensa. 
+ Luonto on käsinkosketeltavan lähellä koko ajan sekä eläimistön että kasvuston suhteen
+ Ihmiset ovat iloisia, avuliaita ja ystävällisiä. Ei siis mitään pelättävää ja normaalilla maalaisjärjellä ja tavallisella käyttäytymisellä pärjää hienosti ja turvallisesti.
+ Ruoka yllätti positiivisesti. Se oli laadultaan hyvää sekä reilusti ellei jopa liikaakin tarjolla. Nyt reissun jälkeen dietille. ;)
+ Majoituspaikat hyvätasoisia, eksoottisia, mielenkiintoisia ja mieleenpainuvia eikä mitään perusketjuhotelleja.
+ Kaikenkaikkiaan hieno maa ja suomalaiselle sopiva ilmasto (vertailupohjana noin 50 maassa vierailut).

Miinukset

- Pari kertaa ryhmän viestinnässä katkoja, joten osa porukoista ajeli muita reittejä ja maisemia, kun asiaa ei oltu sovittu koko ryhmän kanssa yhteisesti.
- Konepyörä itselle ei ollut sellainen, mikä oli maksettu ja tilattu vaan halvempi malli, jota ei kuitenkaan hyvitetty. Taustalla oli kylläkin koko porukan pyöräkuljetusta lähtöä edeltävänä päivänä kohdannut kolaritapahtuma, jolloin jouduimme ottamaan sijaispyörät alkuperäisten tilalle. Vuokraaja ei kuitenkaan asiaa mitenkään huomioinut hyvitysmuodossa. 
- Majoituspaikat olivat todellakin eksoottisia. Ei varsinainen miinus, mutta kehitysideana kuitenkin sellainen, että jokaisessa paikassa ensimmäiseksi käytäisiin paikan historia lyhyesti läpi. Tarinat ovat aina mielenkiintoisia....

Kiitos osaltani kaikkien aikojen parhaimmasta motomatkasta!

Nuhanenä (Jarkko K)


Yleisesti reissu ylitti odotukseni sekä maan olosuhteiden kannalta,
että mukavan matkaseuran muodossa.

- mielettöman kaunis maa ja vaihteleva tiestö
- runsaasti eksoottisia eläimiä niin safareilla kuin teidenkin varsilla
- asukkaat ystävällisiä ja kovasti halukkaita keskustelemaan, jopa virkavalta :)
- missään vaiheessa ei turvallisuus tuntunut uhatulta vaikka maan rikollisuustilastoista
  kirjoitellaankin
- majoitukset hyvätasoisia, ruoka ja juomat mainioita
- maan hintataso todella edullinen

Jäi kaikkiaan sellainen tunne, että kävisin mielelläni toistekin. Terveiset täältä paluumatkalta Münchenista!

Vilkas (Antti Palo)


"Unohtumaton Etelä-Afrikan kokemus, seikkailu ja sivistystä. Ei liian pitkiä ajopäiviä. Hotellit tasokkaita. EA oli yllättäen turvallisempi ja ystävällisempi kuin odotin. PeterPanin Premium matka, jota kehtaan kyllä suositella. Mielelläni :)"

Unelias (Heikki Karu)


“Ulkoministeriön matkustustiedotteesta poiketen turvallisen tuntuinen maa ja maisemat kuin lounaisesta USA:sta. Vaikka itse olen enemmän asfalttimotoristi, on Swartberg Pass kokemisen arvoinen sorapätkä.”

Ujo (Timo Vaara)


 
1. Matka kokonaisuutena ylitti odotukseni
2. Perustelut
- matkakohde eli maa, monipuolinen vaikuttava luonto/safarit
- hyvä ajoreitti ja majoitusvalinnat
- ystävälliset/iloiset paikalliset ihmiset, moniulotteinen/kirjava kulttuuri

Viisas (Illkka Risto)


Jörö (Peter Ruotsalo)




Päivä 14 | Montagu - Cape Town

 Yllä Jörö, Vilkas ja Unelias Cape Of Good Hopella. Alla Viisas Cape Pointissa.

---

Aamiaista ei Mimosa Londgessa saa ennen 0800... mikä ei välttämättä ollenkaan huono asia jos minulta tai vaikkapa Hessulta kysytään. Timppa V'llä ja Jarkolla voi olla toisenkinkinlainen mielipide. Siitä koko ryhmä lienee kuitenkin samaa mieltä, että huonoinkin päivä moottoripyörän päällä on parempi kuin paras päivä toimistossa... :) ... ja tällä matkalla ei ole ollut yhtään huonoa ajopäivää. Päinvastoin, tuntuu että uusi ylittää aina edellisen.
Periaatteessa matka on tänään lyhyt mutta päätimme illalla ajaa Hyväntoivonniemen kautta, niin sitten se ei välttämättä enää niin lyhyt olekaan. Kilometreissä ei 300 enempää mutta aika lailla hidasta etenemistä, mutta sen arvoista etenkin aurinkoisena päivänä. Cape Pointissa lounas ja Cape Of Good Hopessa muutama valokuva... aika lailla sama asia nuo, mutta muutaman kilometrin väliä. Cape Of Good Hope antaa ymmärtää olevansa Afrikan eteläisin piste olematta sitä... se kaikkein eteläisin piste on Cape Agulhas, joka parisataa kilometriä itään Hyväntoivonniemestä.
Cape Townissa tavarat hotellille ja pyörien palautukseen. Karoo Bikingin toimipiste löytyy epämääräisestä osoitteesta huolimatta hyvinvoivalta Waterfrontin alueelta. Highfivet ja hauskan hotellimme Grand Daddyn katolle kypäräkaljalle. Ilkan&Riston reistailevaa starttia lukuunottamatta ei yhtään teknistä ongelmaa, ei yhtään puhjennutta rengasta eikä yhtään öljynlisäystä. Täydellistä. Grand Daddyn ravintola näyttää hauskalta. Emme lähde merta edemmäksi kalaan vaan syömme päättäripäivällisen siellä... pääruokavalintakin on erinomaisen yksimielinen. Jokainen ottaa strutsifilettä mediumina.

---

 Asuuko jokaisessa motoristissa pieni traktorimies? Timppa K'lta jos kysyy vastaus on selvästi kyllä. Alla Antti, Timppa, Jarkko ja Timppa ihmettelevät vihreää unelmaa!?

---

 Matkan viimeiset pölyt... Timppa V (yllä) taisi pitää sorateista kaikkein eniten... :) ... vai oliko se jotenkin toisin päin? Kaikkinensa soratiepätkiä vähän... alla 200km koko matkalla.

---

 Yllä ja alla Hyväntoivonniemen  maisemia.







perjantai 13. maaliskuuta 2015

Päivä 13 | Prince Albert - Montagu


Kaksi strutsipariskuntaa tien varressa katselemassa ulkomaalaisia moottoripyöräilijöitä... :)

---

Prince Albertin aamu on early birdy. Iphone soittaa 'on the beach side' -sävelmää 0600 ja 0630 kone käy. Tosin vain minun pyörässäni. Hannelella edessä viimeinen huristus joka on 41km matka bussipysäkille. Prince Albertin roadille ja N2 tien risteykseen. Plän B suunnitelmat ovat jo käynnissä ennen kuin Greyhound tulee puoli tuntia myöhässä. Paikalla piti olla puoli tuntia aikaisemmin. Heipatzut, takaisin Prince Albertiin ja aamiaiselle. Ja tietenkin vähän huolissaan siitä, että miten me kääpiöt nyt pärjäämme kun Lumikki lähti. 
Mutta kääpiöiden on pärjättävä Lumikista riipumatta vaikka se vaikeaa onkin ja toiseksi viimeinen ajopäivä lähtee liikkeelle puoli kymmenen. Suuntana viininviljelyalueet ja siellä Montagu niminen pieni viinikaupunki. Etelä-Afrikka vaurastuu silmissä koko päivän. Jätettyämme strutsialueen taaksemme alkaa rehevä jos rehevästä voi pitkän kuivan jakson jälkeen puhua, mutta vihreä viljelyalue kuitenkin... omenoita, viiniä, tomaateja, viiniä, oliiveja, viiniä, sitrushedelmiä, viiniä ja sillä lailla.
Loppupäivästä ajan letkamme viimeisenä kuvailemassa sitä, tätä ja tuota. Ilkka&Risto ovat tänään löytäneet sisäisen Valentino Rossinsa ja Illkka&Risto ajaa porukka perässään Montagun ohi. Viestittelen hotellilta, että saa tulla takaisin ja tulevathan ne kääpiöt jossakin kohtaa. Hessu risti jossakin kohtaa alkumatkaa retkikuntamme Lumikiksi & 7 pieneksi kääpiöksi... ja sellaisena on menty sitten viikko ja yli.
Illalla päivällinen Mimosa Lodgessamme, jonka keittiö kuuluu koko Etelä-Afrikan top10 joukkoon... ainakin virallisen tiedon mukaan. Paljon plakaatteja on se vakuudeksi seinällä. Ja alkuruoka siihen kategoriaan meneekin, mutta mutta... ylimainostettua sanoisin. Hyvää teitty, mutta ei ainakaan tänään top10'ssä... siitä seitsemän suomalaiskääpiömotoristin selkeä mielipide! Ugh!

---

Ei ne maisemat mitenkään hullummat tänäänkään... ja asvaltti sileä ja kuopaton.

---

 Vanha TransAlp löytyi kadun varrelta... ei minkään tosimotoristin pyörä kuitenkaan. Tämä oli tullut kontissa Etelä-Afrikkaan ja samalla metodilla takaisin. Alla viinin viljelystä ja oma tämän matkan pyörä... Bemari fania minus ei tullut vieläkään. Traktori mikä traktori tuo rumilus... :]

---

 Iltalenkillä bongasin mustapäisiä Ibishaikaroita... ja myös lintubongarin Karun niitä kuvaamassa!

---

 Lintumies ja viiniasiantuntija Karu maistelemassa karusti Mimosa Lodgen laatuviinejä... vähän karuhkon tuomion Mimosa-viinit saivat ravintola rankattu Etelä-Afrikan Top10 joukkoon... mutta Karu on lahjomaton... :)



Päivä 12 | Uniondale - Prince Albert

 Chandler strutsitilan opas Kevin kertoo ja strutsi kuuntelee.

Ilkka&Risto ottamassa tuntumaa strutsilla ajamiseen. 

Hannele valmiina strutskiitoon!

---

Aamulla keli näyttää juuri siltä mitä illalla tilattiin. Sinistä taivasta ja auringonpaistetta. Sillä menään ja tänään kohti Prince Alberttia. Vähän pidemmäksi aikaa sammutamme kuitenkin koneet Oudtshoorniin... Etelä-Afrikan strutsipääkaupunkkiin. Oudtshoomissa on strutsifarmi jos toinenkin. Menemme Chandler nimiselle farmille tutustumaan strutsien elämään. Paikallinen asiastaan innostunut opas pitää meille erinomaisen strutsikierroksen. Kierroksen päätteeksi olemme strutsin elämän asiantuntijoita ja pisteeksi i'n päälle on tarjolla strutsiratsastusta. Pakkohan sitä on kokeilla kun en ole koskaan aikaisemmin ajanut strutsia... eikä se loppupelissä paljoa poikkea vanhasta jäykkäperäisestä harrikasta.
Oudtshoomin jälkeen meitä odottaa matkamme hauskin tie... ainakin hauskin hiekkatie vaikka emme sitä ihan heti arvaakkaan. Mutta 20km Oudtshoomista pohjoiseen asvaltti loppuu, tie kapenee yhden auton levyiseksi ja lähtee jyrkästi ylös.... ja maisemat ovat hulvattomat. Kärkijoukko puhaltaa menemään Prince Albertiin mitä pyörät antavat myöten. Jälkijoukko johon itsekin kuulun Hannelen ja Antin kanssa, ottaa sen sijaan muutama tuhat kuvaa ja on perillä reilua tuntia myöhemmin. Swartberg Pass on ykköstä... all road pyörällä.

---


Boys On Toys Swatberg Pass Roadilla.

Boys On Toys Swatberg Pass Roadilla. Välillä maisemat kuin Graand Canyonila.

Boy On Toy... Swatberg Pass Roadilla.

---

 Aamun ensimmäisiä mutkia!

Swartberg Pass roadin alkupäätä etelä-puolella.







keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Päivä 11 | Grahamstown - Uniondale

 Päivän tiet; Asvaltti
  Päivän tiet; Sora
 Päivän tiet; Mökki

---

Hot Sanny Day... tämä toistaiseksi kaikista hotein. Koko päivä about +30 ja sillä lailla... ja goret on survottava laukkuihin vaikka niihin ei mitään mahdu... :) ... Aamu kuitenkin vielä viileä ja aloitamme kampus kierroksella. Vähän kulttuuripläjäystä. Maisema muuttuu myös tänään kovastikkin... varsinkin päivän jälkipuolisko on jotakin samaa kuin New Mexcon osavaltio. Myös pikkukaupungit ovat kuin suoraan amerikkalaisista elokuvista. Siinä missä itärannikon kaupungit olivat täynnä mustaa väkeä East Capen kaupungeissa kulkee harvakseltaa eneimmäkseen vakoista väkeä. Ennen 'New Mexicoa' kuitenkin laaja citrushedelmien viljelyalue. Laaja ehkä tässä kohtaa noin 70-80km jakso.
Jossakin kohtaa päivää mutkien lomaan tulee 80 kilometrin suora. Se saa kuin itsestään jokaisen kokeilemaan mitä se mopo kulkee... pojat kun ovat poikia. Adventure kulkee just just 210 mittarinopeutta kaksi päällä leveillä laukuilla... 700GS't yltävät nekin melkein 180km/h vauhtiin. Emme menetä yhtään laukkua nopeustesteissä... :] ... ja yes, enimmäkseen etenemme kuitenkin nopeusrajoitusten puitteissa.
Tämän päivän majoituksemme on jälleen tyyliä kohdekaupungista 28kilometriä johonkin suuntaan. Mountain Pasteurs Lodge paljastuu Buffalotilaksi rinteessä vuorten välissä. Upea paikka vaikka Hessu olisikin kaivannut kaupunkia ja kahvilaa. Ehkä sitä sitten huomenna! Ja lenkkeilijän vapaapäivä huomenna? Tänään sellaista ei tule ja hyvä niin, Mountain Pasteursin ympärillä vähintääkiin hulppeat lenkkimaastot.

---

 Elämä alkaa kahdesta sadasta... ;) ... Alla Ilkka&Risto Hannelen Selfiessä.

---

 Päivän perusmaisemaa... Timppa V huomioi, että ainoastaan tiemerkinnät paljastavat että kyseessä ei New Mexico... ja väärällä puolella ajaminen.

---

 PPR - PeterPanRun ... ;]


---

Akavet ja auringonlasku.




Päivä 10 | Port St. Johns - Grahamstown

Tyyni valtameri jää taakse tämän matkan osalta. Illka&Risto keltaisessaan keulassa.

Lehmän jälkeen toiseksi yleisin eläin tiellä on vuohi ja sen kaverit. Vuohet vaikeammin ennakoitavissa kuin lehmät.

Hannele ohittamassa Hessua Umngazi Lodgen tien loppusuoralla... :]

...

Koneet käyvät kello puoli yhdeksän. Nokat kohti Ulamataa, kaupunkia jossa Nelson Mandela asui suuren osan nuoruudestaa. Suunitelmissa oli Ulamatan Nelson Mandela museo, mutta se on remontissa. Ensi keralla sitten. Sen sijaan löydämme 30 kilometriä etelämpää toisen Mandela-museon. Se ei ole remontissa. Kulttuurikäynnin paikka. Tämä museo Mandelan kotikylässä aivan Mandelan syntymäkodin ja haudan tuntumassa. Maailma tarvitsisi lisää Nelson Mandeloita. Ikävä fakta kuitenkin näyttää olevan että se tuottaa paljon helpommin Vladimir Putineita.
Mandelasta ja Putinista riippumatta jatkamme kohti länttä. Päivän päätepisteenä on Grahamstown, joka näyttää sisääntulopuoleltatamme kaikelta muulta kuin 'come to me'. Sadelenkillä löytyy kuitenkin nopeasti come to me puoli. Grahmastown paljastuu hyvinkin viriiliksi yliopistikaupungiksi. Sama tuntuu koskevan jokaista Etelä-Afrikkalaista kaupunkia. Ensivaikutelma kaupungista riippuu täysin siitä kummalta puolelta kaupunkiin sattuu tulemaan sisään.
Tänään ei ole tarjolla hummereita... hyvä kun löytyy avoinna oleva ravintola. Grahamstownissa useita ravintoloita, mutta melekin kaikki sunnuntaina kiinni. Menemme hotellimme emännän suositelemaan. Rat & Parrot sopisi hyvin myös Pohjois-Amerikkaan. Kalorit ovat kohdallaan. Jokaisen pizzan päällä taitaa olla noin kilo juustoa... :]

---

 Ryhmä rivissä Nelson Mandela museon patiolla Mandelan syntymäkylässä. Vasemmalta; Lumikki, Ujo, Lystikäs, Viisas, Unelias, Vilkas, Nuhanenä ja Jörö... :) ... tumma mies alakuvassa museon opas eikä enempää eikä vähempää kuin Nelson Mandelan pojan poika Nyamala Mandela. Erittäin sympaattinen kaveri.

---

 Ratsia joka vaikutti olevan poliisiopiston harjoitusratsia... ajokortti jouduttiin esittämään silti. Alla Timppa matkalla Grahamstowniin.

---

 Polkupyöriä ei tässä maassa juuri näy. Tämä taivaasta tule satsi Gramastownin yliopiston kampuksella. Alla kampuksen länsiportti.